Maksullisen pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan lisääminen pysäköintialueille muuttaa autoilijoiden käyttäytymistä monin tavoin. Tuoreen kiinteistöpäättäjille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan järjestyksen ja turvallisuuden lisääntyminen on merkittävin muutos.
Pysäköintialueiden järjestykseen ja turvallisuuteen on mahdollista vaikuttaa merkittävästi maksullisen pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan avulla, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta. Kyselyyn osallistui 247 kiinteistöalan päättäjää.
Peräti 74,1 prosenttia vastaajista arvioi, että pysäköinninvalvonta parantaa alueen järjestystä ja vähentää väärinkäytöksiä. Lisäksi lähes joka kolmannen mukaan valvonta auttaa varmistamaan, että maksettu pysäköintiaika ja todellinen käyttöaika vastaavat toisiaan.
Tiedot käyvät ilmi ParkkiPaten valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kiinteistöalan ammattilaisten suhtautumista maksulliseen pysäköintiin sekä yksityiseen pysäköinninvalvontaan.
Valvomaton alue houkuttelee parkkipaikkojen väärinkäyttäjiä
Ilman valvontaa alueella usein väärinkäytetään asiakaspaikkoja, ja valvomattomille alueille autoja jää helposti lojumaan pitkäksi ajaksi. Turvallisuuden lisäksi joka kolmas (29 %) tutkimukseen vastaaja oli sitä mieltä, että valvotulla alueella maksettu aika ja todellinen pysäköintiaika vastaavat paremmin toisiaan.
“Pysäköinninvalvonta on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa väärinkäytökset voivat haitata kiinteistön asukkaita tai asiakkaita. Usein ilman valvontaa asiakaspaikat päätyvät muiden kuin oikeiden käyttäjien käyttöön”, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Pysäköintimaksuilla rahoitetaan kiinteistöjen kunnossapitoa
Neljä kymmenestä tutkimukseen vastanneesta (40 %) on ottanut käyttöön maksullisen pysäköinnin. Näissä kiinteistöissä maksullisuuden suurimpana hyötynä nähdään väärinkäytösten estäminen. Tätä piti tärkeänä selvä enemmistö, yli 76 prosenttia vastaajista.
“Maksullisuus varmistaa, että pysäköintipaikat ovat aidosti niiden käytössä, joille ne on tarkoitettu. Maksullinen pysäköinti ja pysäköinninvalvonta tuovat kaivattua järjestystä alueille, joita muuten saattaisi käyttää kuka tahansa, miten tahansa.”
Pysäköintimaksuista saatavat tulot ovat keino parantaa kiinteistön taloudellista tilannetta. Yli kolmasosa vastaajista (34,4 %) uskoi, että maksullisuudesta olisi apua taloustilanteen kohentamisessa.
Enemmistö niistä vastaajista, joiden kiinteistössä on maksullinen pysäköinti, rahoittaakin maksutuloilla kiinteistöjen (56 %) tai parkkipaikkojen (45,2 %) parkkipaikkojen kunnossapitoon.
“Nykyisessä taloustilanteessa monen kiinteistön korjausvelka on kasvanut, sillä kiinteistönomistajilla on ollut haasteita saada rahoitusta korjauksiin. Maksullisella pysäköinnillä voi olla ratkaiseva rooli kiinteistöjen talouden vakauttamisessa”, Metsäranta toteaa.
Maksullinen pysäköinti ei yleensä kaduta
Tutkimuksessa havaittiin, että kun kiinteistö päättää tehdä parkkipaikastaan maksullisen, päätös ei yleensä kaduta.
Useampi kuin kuusi kymmenestä vastaajasta (60,7 %) kertoi suhtautumisensa pysäköinnin maksullisuuteen pysyneen samana ennen ja jälkeen maksujen käyttöönoton. Lähes kahdeksan kymmenestä (79 %) suhtautuu maksulliseen pysäköintiin yhtä myönteisesti tai myönteisemmin kuin ennen sen käyttöönottoa.
“Maksullisen pysäköinnin käyttöönotto on kannattava ratkaisu silloin, kun sille on selkeä tarve. Kyselyn mukaan valtaosa kiinteistöpäättäjistä suhtautuu maksullisuuteen neutraalisti tai myönteisesti, mikä viittaa siihen, että nykyiset käytännöt yksityisessä pysäköinninvalvonnassa koetaan toimiviksi”, Metsäranta summaa.
ParkkiPaten kysely toteutettiin sähköisesti heinä–elokuussa. Kyselyn vastaajista 81 prosenttia eli 200 henkilöä on päättävässä asemassa pysäköintialueiden osalta. Vastaajista 33,6 prosenttia on isännöitsijöitä, 13 prosenttia kiinteistömanagereita, 20,2 prosenttia hallituksen puheenjohtajia, ja 2 prosenttia toimii kiinteistösihteereinä. Loput 37,7 prosenttia toimivat jossain muussa roolissa.
