Näytä kaikki

Seitsemän yleisintä urbaanilegendaa pysäköinnistä

Kuva - Seitsemän yleisintä urbaanilegendaa pysäköinnistä

Pysäköintiin liittyy villejäkin uskomuksia. ParkkiPate on tunnistanut seitsemän yleisintä urbaanilegendaa, joista yksikään ei pidä paikkaansa. Autoilijat esimerkiksi luulevat, että pysäköintikiekkoon on sallittua käydä siirtämässä lisää aikaa ilman, että siirtää autoa. Osa autoilijoista uskoo, että pysäköinninvalvojat vaanivat autoilijoita parkkipaikalla. Yleinen käsitys on, että valvontamaksua ei tarvitse maksaa. Moni myös olettaa, että pysäköinninvalvoja voi kirjoittaa valvontamaksuja aivan miten haluaa. Jotkut luulevat, että yksityisellä yhtiöllä ei ole ollenkaan oikeutta harjoittaa pysäköinninvalvontaa. Lisäksi reklamaation tekemistä pidetään vaikeampana kuin mitä se todellisuudessa on, ja reklamaatioiden käsittelijäksi epäillään robotteja ihmisten sijaan.

Pysäköinninvalvontaan liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Suomen suurin pysäköintialan työllistäjä ParkkiPate Oy on toiminut alalla vuodesta 2010 lähtien ja tunnistanut ainakin seitsemän yleisintä harhaluuloa, jotka on syytä oikaista.

1. ”Kiekkoon saa käydä siirtämässä lisää aikaa ilman, että siirtää autoa”

Autoilijoilla on hyvin yleinen käsitys, että pysäköinnin alkamisaikaa olisi sallittua muuttaa pysäköinnin aikana. Tämä on kuitenkin kiellettyä tieliikennelaissa. Säädökselle on hyvä syy, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta huomauttaa.

– Jos ajatellaan vaikka paikkaa, jossa on esimerkiksi kahden tunnin pysäköintiaika parkkikiekolla, tavoitteena on, että muutkin pääsevät vuorollaan pysäköimään sinne ja hoitamaan asiansa. Tämä ei onnistu, jos samat autot vievät tilaa koko päivän.

2. ”Valvoja kyttää autoilijaa paikan päällä”

Toisinaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertää tarinoita, joiden mukaan pysäköinninvalvoja olisi ”vaaninut” autoilijaa parkkipaikalla, jotta pääsisi kirjoittamaan valvontamaksun. Todellisuudessa valvojat eivät toimi näin.

– Valvojat kiertävät valvomiamme alueita säännöllisen epäsäännöllisesti. Kohteissa ei viivytä kauempaa kuin alueen tarkastaminen vie. Jos kaikki on kunnossa, matka jatkuu saman tien seuraavalle alueelle. Kaupungista ja piiristä riippuen valvojillemme voi kertyä ajoa sadasta kahteensataankin kilometriä työvuoron aikana, Metsäranta kertoo.

– Toisinaan vain voi käydä niin, että valvontamaksu osuu omalle kohdalle, jos valvoja kierroksellaan sattuu alueelle, eikä pysäköintimaksua ole hoidettu.

3. ”Valvontamaksua ei tarvitse maksaa”

– Tämä on hyvin yksiselitteistä: kaikki valvontamaksut tulee maksaa, Metsäranta toteaa.

– Tavoitteemme on välttää oikeustoimia, joten pyrimme aina siihen, että valvontamaksu hoidettaisiin vapaaehtoisesti. Valvonnan tasapuolisuuden ja uskottavuuden vuoksi voimme kuitenkin toisinaan joutua perimään maksuja tuomioistuimen kautta.

Metsäranta kertoo, että tuomioistuin päättää oikeudenkäyntikuluista, jotka voivat riita-asioissa nousta melko suuriksi. Lähtökohta on, että asian hävinnyt osapuoli vastaa kummankin osapuolen oikeudenkäyntikuluista.

– On tietysti ikävää, jos kulut nousevat korkeiksi. Kanne on kuitenkin nykyisellään ainoa keino periä valvontamaksuja, jos valvontamaksun saaja jättää maksunsa maksamatta tai kiistää maksuvelvollisuutensa.

4. ”Valvoja voi laputtaa miten haluaa”

Moni autoilija on siinä luulossa, että pysäköinninvalvonta on kuin villi länsi, jossa valvojat toimivat mielivaltaisesti. Metsäranta toteaa, että tämä ei pidä paikkaansa. Pysäköinninvalvontaa harjoittava yritys ei itse luo alueelle pysäköintiehtoja tai myönnä pysäköintioikeuksia.

– Pysäköinninvalvoja toimii kiinteistön asettamien pysäköintiehtojen pohjalta, eli hän yksinkertaisesti valvoo, että kiinteistön asettamia sääntöjä noudatetaan.

Metsäranta muistuttaa, että markkinat myös säätelevät toimintaa hyvin tarkasti.

– Alalla pärjäävät toimijat, jotka toimivat asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Mielivaltaiselle toiminnalle ei ole tilaa.

ParkkiPatella on tarkat sisäiset standardit ja erilaisia tilanteita varten yhtenäiset prosessit.

– Esimerkiksi tietyissä tilanteissa valvojamme eivät kirjoita valvontamaksua heti pysäköintivirheen huomattuaan, vaan valvojien on odotettava tietty aika ennen valvontamaksun kirjoittamista, Metsäranta kertoo.

5. ”Yksityisellä yhtiöllä ei ole oikeutta tehdä pysäköinninvalvontaa”

Ajoittain nousee esiin myös käsitys, että yksityinen yritys ei saisi ollenkaan suorittaa pysäköinninvalvontaa. Metsäranta toteaa, että tämä ei pidä paikkaansa.

– Yksityinen pysäköinninvalvonta on vakiintunutta ja lainmukaista elinkeinonharjoittamista. Tämä on oikeudessakin todettu, ja yksityistä pysäköinninvalvontaa onkin harjoitettu jo vuosikausia.

6. ”Reklamaation tekeminen on todella vaikeaa”

Toiset autoilijat ovat siinä luulossa, että valvontamaksun reklamointi on monimutkaista, sillä valvontamaksusta voi reklamoida ainoastaan kirjallisesti. Metsäranta sanoo, että reklamointi tapahtuu kirjallisessa muodossa autoilijan oman oikeusturvan takaamiseksi.

– Kirjallisen reklamaation jättäminen sujuu helposti netissä. Reklamaation voi tehdä esimerkiksi ParkkiPaten palvelujärjestelmästä, jonne autoilija voi kirjautua asianumerolla ja auton rekisterinumerolla. Reklamaatioprosessimme on luotu hyvin läpinäkyväksi autoilijalle. Valvojan virheestä johtuvat valvontamaksut luonnollisesti mitätöimme, Metsäranta kertoo.

7. ”Reklamaatiot käsittelee robotti”

Myös reklamaatioiden käsittelyyn liittyy uskomuksia. Vaikka pysäköinninvalvonta on monessa mielessä modernia toimintaa, reklamaatiot käsittelee asiaan perehtynyt ammattilainen, eikä esimerkiksi robotti.

– ParkkiPatella on hyvin läpinäkyvä reklamaatioprosessi: autoilija näkee järjestelmästämme kaikki valvontamaksuun liittyvät tiedot ja kuvat. Hän siis näkee kaiken saman dokumentaation kuin reklamaation käsittelijäkin.